Life in Lahti

Nyt on siis varmistunut reissu Saksaan, lähtö vajaa 2 viikon päästä.



 Elämää Laheesta, what i'm gonna miss

Lahden satama

öiset retket Launeen perhepuistoon

illat joina _ei_ mentykään baariin

pyöräretket Möysän biitsille

lenkit junaradalle

kun elämä on kuin "Paskaa lapsille"

tuhannet ajomatkat orimattila-lahti välillä........

mitä elämä ois ilman snadii rapeutta?

lahelai fillariparkki..

random keinumestat

Amarillon kimble-turnaukset

tyypillinen maisema waterlakestreetin keittiössä

Miten pärjään ilman Neessaria ??

ei lisättävää

parhaat kaverit

Nez

Pitääkö mun ostaa kalliimpi spotify?

Ja tietysti talli ja ihana porukka

Fiinan jättäminen SUomeen tulee tietysti stressaamaan..

_erityisesti_ kosteat Jaskan reissut

Saksalan Pizzerian LAHTI PIZZA <3

ja tietysti: Launeen Mäkkärin Drive In <3

JA TIETYSTI AAMULYPSY !!!! kuvassa siis Jaajo :--D

juhannus mökillä

Skins-bileet

pussikaljat Kariksessa

Public Cornerin Musavisa sunnuntai-iltaisin

darrasunnuntait möysäbiitsillä

kummipoika Nooa <3

City-pulkkailu

Minä ja Jari. Mikä pari. "Otetaan auto ja ajetaan Lahteen kattoo kuningasta"

En siis ole mikään "lahti = suomen chicago" fani, mutta tykkään asua Lahdessa ja täällä on ollut mukavaa.. Takasin tullaan :)

Lauantaina vietetään virallisia läksiäisiä. Yritän viettää mahdollisimman siidet viimeiset päivät kavereiden kanssa. Äsken pakkasin ensimmäisiä tavaroita; talvivaatteita, ja tuli kyllä haikea olo. Oon ollut koko päivän tosi stressaantunut, nyt jotenkin hokasin miten paljon on kaikkea tekemistä.

Oon kuitenkin silti todella innoissani lähdössä. Everything happens for a reason? Musta tuntuu että koko huono viime vuos ja viime aikaset tapahtumat tapahtu syystä, ja nyt on mun aika lähteä. Mulla on oikeastaan ollut kaks unelmaa mun elämässä:
Rokkitähti
MM-tason ratsastaja

Ja rokkitähteen on vielä matkaa, joten askel lähemmäs ainakin toista, heh.


On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi. -Muumilaakson marraskuu

"She is a bit Madame"

Fanny ja Maja kävivät tänä aamuna hoitamassa taas meidän hevosia. Itse ajoin tallille aamulla ennen töihin menoa vain sitä varten, ja töiden jälkeen vielä takaisin.

Fanny käsitteli itse Fiinan, ja Maja aloitti toisesta hevosesta. Muita ei ollut vielä paikalla joten jouduin esittelemään Majalle hänen tapaustaan, ja briiffaamaan Fannyn Fiinasta. Kumpikaan heistä ei siis puhu suomea, joten englannilla mennään.

Kerroin että Fiinan takapää alkaa olemaan jo suht ok, mutta kaulassa ja niskassa on jotain häikkää, varsinkin vasemmalla. Se on hieman kosketusarka eikä tykkää niskan harjaamisesta.

F alkoi käsittelemään kaulan ylälinjaa ja niskaligamenttia (ligamentti joka kulkee korvista häntään). Hän sanoi että vasemmalla puolella on "some irregularity" , mutta ligamentissa ei ole vikaa. Sanoisin että se on sitten m. rhomboideuksessa, ja syvemmissä niskaan kiinnittyvissä lihaksissa. Fanny näytti minulle tarkkaan kohdat joista tulee hieroa, ja sormilla tulee päästä lihaksen ja ligamentin väliin lievittämään painetta. Arnika ja savi otetaan käyttöön myös tässä kohdassa.

Fanny tutki myös Fiinan suuta, ja kysyi onko se yhtä tuntumalla molemmilta puolilta ohjalle. Vastasin että ei, se tukee enemmän oikeaan ja on tyhjä vasemmalta.
Ja tadaa, kuulemma Fiinan suu on toispuoleinen- oikealta puolelta sen poski on "lähempänä hampaita", kun taas vasemmalla puolella on enemmän tilaa. Samoin vasemman puolen hermot päästä ovat hieman "kireät". Sain kuitenkin neuvon, "don't panic", tsekataan vaan kun seuraavalla kerralla mennään Jutille, eli syksyllä. Fiina on kuitenkin siinä iässä että viimeiset hampaat ovat vaihtuneet vastikään joten suu on muuttunut/ muuttuu. Lievitetään painetta ja katsotaan mitä hammaslääkäri sanoo.

Seuraava kohta oli taipuvuus rintarangasta, eli ns. lapojen edestä. Oikealle puolelle sen on vaikeampi taipua kuin vasemmalle, ja sitä on työstettävä maasta ja selästä käsin.
Maasta tätä voi harjoitella "työntämällä" hevosta lavan edestä ja taivuttamalla varovasti sen päätä. Hevosen tulisi siirtää painoa etujalalta toiselle, jolloin rintarankaan tulee liikettä.

Takapäätä tulee työstää entistä rankemmin ottein (:D) nyt kun sillä alkaa olla jo massaa. Vasen puoli on kuitenkin vieläkin selvästi heikompi, joten sille pitää nyt opettaa oikea tekniikka liikkua, niin että vasen puoli työskentelee yhtä paljon. "You have been cheating!"

Gluteuksia se kuulemma käyttää "turhan paljon" , eli sen tulisi oppia liikkumaan monipuolisimmilla lihaksilla. Fiina ei juurikaan kipeydy lihaskireyksistä, mutta ylirasittuneita lihaksia tulee silti hoitaa, joten jatkamme Arnika ja savilinjalla.

Pyysin Fannyä myös antamaan arvion etujalkojen vuohisnivelistä, joista olen ollut hieman huolissani, mutta hän sanoi että ne ovat oikein puhtaat!

Olen tosi iloinen taas Fannyn käytyä, harmi etten voinut jäädä seuraamaan muiden hevosten hoitoa sillä jouduin lähtemään töihin. Pinkki kuitenki briiffasi minut jälkeenpäin minkälaisia "tuomioita" muut hoidettavani olivat saaneet. Yksi hevonen, jota hieron viikottain, oli ollut oikein hyvässä kuosissa, mutta yhdeltä uudelta tapaukselta oli löytynyt lihaskato oikeasta lavasta, ilmeisesti supraspinatus/infraspinatus tms heh heh..



Iltapäivällä tosiaan ajoin takaisin tallille ja ratsastin kaksi Pinkin hevosta sekä Fiinan. Toinen Pinkin hevosista on uusi tulokas, jolla on synnynäinen notkoselkävika...... Joka on siis erittäin mielenkiintoinen! Olen nyt ratsastanut sitä lähinnä vain eteeeeenpäin, raukalla ei ole mitään hajua mistään vatsalihaksista tai ylälinjasta.. Mutta erittäin symppis ruuna, jonka tulevaisuus on valitettavasti hieman vaakalaudalla jossei se "ala kulkemaan". Jotenkin päädyn aina projektoimaan tälläisiä hevosia, joilla on joku ongelma. Jos olisin rikas, ja minulla olisi aikaa, ottaisin tämän hevosen itselleni ihan huvin vuoksi ja katsoisin mihin asti sen kanssa olisi mahdollista päästä.

Toinen jolla menin, olikin sitten meidän Pyhä Yrjö tasoinen tuntsarimme. Olipa ihanaa pitkästä aikaa vaan istua, hymyillä ja ratsastaa. Pohkeet kiinni ja ohjat käteen. Tämän kanssa tehtiin avoja , sulkuja ja normiväistöjä. Olin ihan fiilareissa ja näistä! Lähiaikoina kun ratsastus on lähinnä ollut vain Fiinan semivauvaratsastusta.

SItten lopuksi hyppäsin vielä Fiinan selkään, joka tuntui aivan kauhelta edellisen ratsastettavan jälkeen. Tajusin heti alkuun että tänään tästä ei tule mitään, joten otettiin vain vähän kevyttä ravia ja ns. ylitaivutuksia käynnissä. Hieman jopa melkeinpä avotaivutusta! Tajusin myös, että Fiina on oikeasti vaikein hevonen jolla olen ikinä ratsastanut.
Niinkuin Fannykin sanoi, "She is a bit Madame" ..

Jännittäviä hetkiä..

Ensinnäkin, raportti Jennyn kurssista:

Day 1

Fiina oli ensimmäisenä päivänä vähän jännittynyt kun olimme samassa ryhmässä ulkopuolisen hevosen kanssa. Itseä tietysti harmitti ettei hevonen näyttänyt parastaan, mutta taas vähän kokemusta erilaisista tilanteista.
Meissä Jenny kiinnitti huomiota molempien ohjien tasaiseen tuntumaan, Fiina asettuu helposti liikaa vasemmalle ja itsekin sitten ratsastan sen huomaamatta kokoajan vähän vasemmalle asettuneena. Kiinnitettiin huomiota oikean ohjan tuntumaan ja tietysti läpiratsastamiseen pohkeilla. Tahtia pidettiin yllä varsinkin sisäpohkeella, ja ympyrätyöskentelyssä oli tärkeää pitää sisäpohje kokoajan lähellä ja vaikuttamassa. Itse huomasin vasemman jalkani olevan selvästi heikompi, sillä oli vaikeampi vaikuttaa aktiivisesti.

Laukat menivät ihan hyvin, lähinnä tehtiin vain ympyrällä ja uraa pitkin. Pään heiluttelua ei juurikaan ollut. Jenny muistutteli aika paljon istunnasta, pysy pystyssä, nojaa taakse. Tämä asia ratkesi seuraavana päivänä kun päätin ottaa etukaarta nostavan pintelipatjan pois, ja istunta parani huomattavasti.

Jenny kommentoi että lopuksi laukka ja ravi olivat ihan hyviä, "ihan hyvä ratsastettavuus jo".

Fiina oli aivan läpimärkä tunnin jälkeen ja pääsikin pesulle ja tunnin päästä vielä iltapäiväksi tarhailemaan. Venytin tarhailun jälkeen vielä jalat.

Day 2

Toisena päivänä Fiina oli jo paljon rennompi. Teimme alkuun perusravia ympyrällä vuorotellen jossa Jenny taas pureutui läpiratsastukseen, ja teimme hieman raviväistöjä. Onneksi olimme juuri harjoitelleet näitä Pinkin kanssa! Käännyimme päädystä pituushalkaisijalle josta väistimme uralle. Tein niinkuin Pinkki oli neuvonnut: Ajattele enemmän suoraan kuin sivulle, älä runttaa vaan kutittele pohkeella. Väistöt meni ihan hyvin eikä niitä enempää analysoitu tai jääty vääntämään.
Laukat olivat toisena päivänä huonommat.. Uskon että tämä johtuu siitä, että lannealueen lihakset olivat kuitenkin väsähtäneet edellispäivästä. Varsinkin oikeassa kierroksessa pään heiluttelu oli aikamoista. Lopulta kuitenkin ihan hyvä, Jenny neuvoi pitämään vasemman ohjan melkein löysänä ja ottamaan enemmän sen oikealle tuntumalle. Laukattiin aika paljon, ensin ympyrällä, ja siitä lähdettiin ajattelemaan vähän neliötä. Lopuksi vielä rennot loppuravit sekä venyttelyt. Pesun jälkeen laitoin savet lannealueelle sekä gluteusten(pakaralihakset, lautaset) päälle. Tämän jälkeen ridasinkin vielä 3 heppaa ja hieroin yhden, huhhu!

Toiseen päivään olin jo tosi tyytyväinen, vaikka laukat olivatkin huonommat. Ratsastin itse mielestäni paremmin ja istunta oli parempi.


Tässä ensimmäiseltä päivältä ravipätkää, volttityöskentelyä.

Ja myöskin ensimmäiseltä päivältä, laukkatyöskentelyä.

Videoista huomaa miten vaikea on istua suorassa, ja tästä syytän kyllä satulaa! :D Videoissa etukaaren alla on tosiaan vielä se koroke, joka taas vie minut istumaan satulan takaosaan, jolloin yläkroppa on vaikea pitää suorassa. Nyt kun Fiina on kasvanut ja leventynyt, otin korokkeen pois ja se helpottikin huomattavasti.

Olen aika tyytyväinen miten olen saanut Fiinan ratsastettua aika pitkään muotoon, pitkälle kaulalle. Aluksihan se meinasi olla kaula lyhyenä ja niska rullalla. Tästä tietysti sitten lähdetään kokoamaan, mutta kun Fiinakin on pitkärunkoinen ja -kaulainen, tulee sen saada liikkua pitkällä kaulalla, eikä sidottuna. Takaosa on aika pikkuruinen vielä, mutta on sekin pyöristynyt jo.
 Huomenna tulee taas  Fanny ja Maja, jeee!

Sitten muihin juttuihin. En päässyt kouluun, sain kyllä onneksi jonkunlaisen työpaikan, mutta ei mitään kehuttavaa. Kariutunut "parisuhde" ja täydelliseksi kusipääksi paljastunut ihminen oli viimeinen niitti, joten nyt paljastan täälläkin:

Aion lähteä reissuun. Kysyin Jennyltä, olisiko hänellä paikkaa mihin voisin lähteä. Hän sanoi ilmottavansa ensi viikolla pääsisinkö hänen luokseen Etelä-Saksaan vai minne. Kuinka pitkäksi aikaa? Sitä en vielä tiedä. Ehkä kuukaudeksi, ehkä vuosiksi. Hevosen kanssa vai ilman? Toivottavasti hevosen kanssa.

Viihdyn tosi hyvin Lahdessa, ja tietysti tulen kaipaamaan kavereita ja kaikkia, mutta nyt on vaan pakko vaihtaa maisemaa ja kokeilla uusia juttuja. Ja jossen nyt lähde, en lähde enää ikinä. 

no eihän se osaa poseerata

Jännityksellä odotetaan :-)

Treenit alkakoon!

Jenny Eriksson tulee viikon päästä valmentamaan taas Suomeen ja Fiinan kanssa otetaan kahden päivän setti. Nyt loppui lälläily ja kunnon treenit alkavat.

Eilen juoksutin Fiin piuhoilla/kumppareilla, miksi niitä nyt kutsutaankaan. Yleensä juoksutan pelkällä riimulla, ja tarkoituksena on hevosen antaa liikkua siinä muodossa kun se itse haluaa. Nyt päätin kuitenkin tehdä vähän töitäkin liinassa, joten heitin satulan(en omista juoksutusvyötä) selkään ja suitset päähän. Onneksi meillä on hyvässä kunnossa oleva juoksutusympyrä jossa on todella hyvä juoksuttaa! Alkuun käveltiin pihalla ja testailin "kierroksia". Aloin provosoimaan sitä käynnissä kävelemällä itse nopeammin, vähän jopa hypähtelemällä ja kehumalla ja innostamalla sitä samalla äänellä ottamaan pikku passage-askeleita. Fiina pörhistyi, nosti kaulan kaarelle ja hännän suoraksi ja tepasteli alkeellista pikku-passagea :D Tehtiin tätä vähän aikaa ja kehuin heppaa hirveästi. Sitten pysäytin sen, kehuin ja rauhottelin, ja se laski päänsä ja lähdimme kävelemään rennosti kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Hyvää treeniä kun pitää saada nostettua kierroksia esim. kilpailuissa ennen rataa, mutta täytyy osata myös rauhoittua heti.

Noh, otettiin alkuraveja ilman kumppareita molempiin suuntiin ja sitten laitoin apuohjat löysimmälle mahdolliselle. Ne tulevat siis niskasta satulavyöhön. Itse laitan ne kiinni sivuille, jotkut laittavat etujalkojen välistä mahan alle. Mielestäni ne ovat turvallisemmat sivuilla, jolloin hevosen ei ole mahdollista astua niiden päälle vaikka pää olisi alhaalla.

Fiina alkuun vähän protestoi vastaan, ihmetteli että mitäs tämä touhu nyt on. En. En varmana. No jos nyt sitten..

Lopulta pääsin vähän kiristämäänkin piuhoja, ja Fiina liikkui oikein kauniisti. Laukatkin menivät hyvin, on sillä vaan luonnostaan hieno laukka! Pari kertaa se jotain sähläsi ja vaihtoi takajalkoja, mutta se teki sen hienosti takaosan päällä. Siinä sivusta katsoen näki hyvin että ompa se saanut peffaankin lisää lihasta.

Tänään päätin ratsastaa samoja juttuja mitä ollaan aiemmin Jennyn valmennuksissa tehty. Jenny teettää tosi yksinkertaisia juttuja, mutta keskittyy todella intensiivisesti perusratsastukseen. Alkunverkan jälkeen lähdin tekemään loivaa kiemurauraa joka tuli pituushalkaisijalle asti. Laskin tarkasti "tah-dis-sa" ja "puolipidäte, kulma, puolipidäte, suoraan, puolipidäte, asetus, sisäpohje..." Alkuun tahti meinasi kiihtyä kiemurauran alussa (Fiina varmaan luuli että nyt mennään lävistäjä lisätyssä ravissa) , mutta jatkoin vaan uudestaan ja uudestaan ja tarkemmin ja tarkemmin. Ja lopulta se oli hyvä! Molemmilla pohkeilla ja ohjilla. Hyvä me !

Laukassa päätin keskittyä myös tehtävien tekemiseen, niinkin vaikea tehtävä kuin suoraa uraa ja pääty-ympyrät molempiin päihin. Otin ensin oikean laukan koska se on vaikeampi. Laukassa Fiina pysyy paremmin tahdissa kuin ravissa. Laukattiin kulma, suoraa, molemmat istuinluut satulassa, puolipidäte, kulma.. Ja sama tahti, täkkätä täkkätä. Tämä vaikeampi laukka meni super hyvin, olin niin tyytyväinen että päätin jättää vasemman tekemättä. Oli myös aika kuuma, ja Fiina oli jo ihan hikinen. Käveltiin loppuvenyttelyt, tehtiin vähän vielä helppoja väistöjä ja that's it. Jos Fiina menee näin hyvin Jennyssä, olen tosi tyytyväinen.

Tallissa päästin neitosen ensin karsinaan vähän syömään heiniä ja sitten pesulle. Se ei oikein pidä pesusta joten annan sen suosiolla rauhoittua ja syödä jotain ennen inhottavaa pesua..
Aina pesun yhteydessä pesen jalat kylmällä vedellä ja samalla hinkkaan juuriharjalla kaviot. Talli käyttää maksullista kunnan vettä joten vesikylmäys ei ole mahdollista. Kuivaan kavioita vähän pyhkeellä ja laitan kavioöljyä, koska kavioissa on hieman pintahalkeamia ja toisessa etusessa on kannalla vähän isompi halkeama, josta tulee jossain vaiheessa lohkeamaan pala, mutta se on hoidossa kengittäjän kanssa.

Ja näin paljon Fiina tykkää pesusta!

Pari kertaa viikossa bliistraan myös takapolvet Speedwaylla, joka on mielestäni toiminut hyvin. N. kerran viikossa laitan lanneselkään lämpösavea, ja joskus Arnikaa. Pyrin myös hieromaan/ manipuloimaan lanneselkää aina ratsastuksen jälkeen.

Tämän kaiken jälkeen onnellinen Fiina pääsee takaisin karsinaan, jonne hetken päästä tarjoillaan puuro, joka sisältää tällä hetkellä:
n. 6dl alfapelletti
1,5dl pellavarouhe (Ani-Mix, uutta kokeilussa! sisältää enemmän öljyä ja on hienompirakenteista kuin pellavapolle)
n.1dl soijarouhe

Uutena puurossa on nyt soijarouhe, jota päätin ottaa lisukkeeksi kokeiluun, ja nostin myös alfapellettimäärää. Nyt sitä massssaa!

Kuvia en ole nappaillut vähään aikaan..  
.. Muuta kuin KISUSTA joten pari kuvaa siitä taapertajasta :)

lempparipaikka aamuisin

"tää on tyhjä?!"

onneksi meidän parveke on lasitettu joten neessar saa vakoilla ulkomaailmaa ikkunan takaa :)

Aina pakko änkeä eteen..

 

 

 

 

 

Pus! Nähdään illalla!

kuulumisia

Fiina on päässyt vähän helpommalla nyt noin kuukauden, ja tuntuu että se on kasvanutkin. Käynnistä laukannostot sujuvat jo ihan hyvin, samoin peruutus ja väistötkin alkavat tulemaan jo ravissa.

 

Saatiin maneesiin peilit! Lesterin kanssa käppäilemässä

Keskiviikkona mentiin puomeja. Aloitettiin yhdestä puomista käynnissä. Ja sekin tuotti päänvaivaa..
Ensin Fiina pysähtyi puomin eteen. Annoin sen katsoa ja kehuin sitä vaikkei siinä mitään hätää ollutkaan. Sitten käveltiin puomin yli, ja seuraavalla kierroksella se pysähtyi heti puomin jälkeen "Oliko nyt hyvä?" Ja seuraavalla kierroksella se pysähtyi puomi etu- ja takajalkojen välissä "No näinkö sitten?!"  Haha, lopulta mentiin kahta puomia ravissa ja irtosi muutamia oikein irroittavia askeleita. Puomien jälkeen ravasin vielä eteen alas, ja tuntui kun sen selässä olisi joku naksahtanut paikoilleen, se pysyi todella hyvin pyöreässä muodossa ja oli oikein notkean oloinen.

Tänään ratsastin vain "eteenpäin" juttuja, reipasta ravia eteen alas ja laukkaa kevyessä istunnassa pitkiä pätkiä eikä muuta (tietysti alku ja loppuverkat). Laukassa pyysin pitkillä sivuilla eteen, ja kaarteissa vähän hidastin. Tarkoitus olisi saada pakaralihaksia kasvatettua, tätä jatketaan kun päästään maastoon.

Yleensä Fiinan kanssa on mukava puuhata ja se ei "rimpuile" ratsastaessa, mutta yksi päivä asiat oli toisin.. Sille oli lipsahtanut vahingossa 3 vapaapäivää, mutta en ole enää siltikään aikoihin juoksuttanut sitä enää ennen selkäänmenoa koska se on niin kiltti. Menin ulkokentällä ja ensimmäinen ongelma oli joku, en tiedä mikä, joku jota en itse tietenkään nähnyt, mutta joku pelottava se oli, joka aiheutti kymmenen metrin sivulle poistumisen ja "trööööt" mielipiteen. Noh, ei siinä mitään homma jatkuu. Olin verrytellyt ja siirtynyt laukkaamaan. Laukkasin ympäri isoa kenttää, kun juuri ennen kulmaa laukka tipahti raville. No, meikäläinen rempseästi vetäisi kannuksen kylkeen että nyt muuten laukataan, ja Fiinapa sanoikin että etpäs muuten töki. Se veti pään alas, loikkasi eteenpäin ja heitti perseen taivaalle. En edes ehtinyt tajuta tilannetta kun omat refleksit jo toimivat= pää ylös ja ETEEN! Ja sittenhän laukattiin. Ei se olekaan aikaisemmin pukitellut, noh, nyt tiedetään tämäkin sitten.

Hirveän huono ja epäedustava kuva, pesulta juuri tultu ja lämpösavet kankun päällä

Muuten ei olekaan tapahtunut oikein mitään.. Olen suunnitellut vieväni Fiinan joku päivä meille kotikentälle irtohypytykseen, tarinaa siitä kunhan se toteutuu :)

Haaste

Haaste tuli Janikalta

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

• En ole kovin sosiaalinen- en ole kovin innokas tutustumaan uusiin ihmisiin ja olen todella tarkka kenen kanssa jaksan olla. 
• Leimaan usein ihmiset ensivaikutelman perusteella. 

• Pureskelen kynsiä kun keskityn tai hermostun.
• En stressaa "yhteiskunnan normeista" kuten opiskelusta. Vihaan ihmisiä jotka tekevät asioita vain koska "niin kuuluu tehdä."
• Vihaan siivoamista.
• Huoneessani ei ole ollut valoja puoleen vuoteen. En jaksa vaihtaa lamppua.
• En käytä mitään koruja.
• En uskalla ajaa pikku E:tä.
• Uskon yliluonnollisiin asioihin.
• En kadu mitään mitä olen tehnyt.
• Pelkään hypätä esteitä.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

• Milloin ja miksi aloitit hevosharrastuksen?

-  Aloitin ratsastuksen joskus 8 vuotiaana? Äiti vei ratsastuskouluun ja siitä se lähti.

• Omistatko hevosen? Jos omistat, oletko koskaan katunut sen ostamista?

- Omistan.. Joskus toisinaan toivon että olisin valinnut toisen tien mutta koukussa ollaan.

• Suosikki ratsastusvaatemerkkisi? Miksi juuri se?

- En oikein harrasta merkkien perässä juoksemista.. Mutta Pikeurin ratsastushousut ovat täydelliset. 

• Paras satula, jossa olet istunut?

-  Childericistä ja Antareksesta parhaat kokemukset.

• Paras hetkesi hevosten kanssa?

- Jaaaaa. Näihin vuosiin mahtuu varmasti monta, mutta eiköhän palkintojenjaoista ole parhaat fiilikset tulleet.

• Miksi aloit kirjoittaa blogia?

- Olen huono pitämään normi tallipäiväkirjaa ja tykkään ilmaista itseäni kuvilla ja teksteillä joten tämä tuntui näppärältä. 

• Kilpailetko ratsastuksessa? Jos kilpailet, niin millä tasolla? Jos et, niin haluaisitko?

- Kyllä, lähinnä seuratasolla vielä.

• Mitkä ovat viisi asiaa, jotka tekevät sinut onnelliseksi?

- Hyvä ruoka, hyvä treeni, yllätykset, lähimmät ihmiset, ja kyllä, Neessar <3

• Millaisia tavoitteita sinulla on ratsastuksellisesti?

- Kilpailla :)

• Onko olemassa tilannetta, jossa alkaisit pelätä hevosta (esim. pukittelu, pystyynhyppiminen...)?

- En usko että alkaisin yleisesti hevosia pelätä yhden hullun takia, mutta en kyllä tieten tahtoen sen hullun lähelle menisi.

• Millainen on unelmahevosesi luonne?

- Seurallinen, itsenäinen (ei läheisriippuvainen), rohkea, ei turhia sätky, hyvä työmoraali (ettei kaikkea tarvitse vääntää rautalangasta..)

En jaksa haastaa muita :::))) 

Korpikylä 19.5

Kisoihin lähdettiin taas sunnuntaiaamuna. Olin seitsemän jälkeen tallilla ja kävimme heti alkuun pienellä kävelyllä Fiin kanssa. Se oli yhtä rauhallinen kuin aina ennenkin eikä stressannut yhtään. Letityksen ajaksi ripottelin karsinaan vähän heinää, koska se ei ole neitokaisen lämpipuuhaa, varsinkaan niskan osuus. Sain mielestäni ihan OK sykeröt aikaan Pirkka-geelin kanssa. Äiti, joka toimii meillä kuskina sekä kisahoitajana, saapui kanssa paikan päälle hyvissä ajoin mukanaan minun kisavaatteeni. Annoin Fiinalle vatsanhoitopuuron ja menin vaihtamaan kisavaatteet alle. Sitten pintelit jalkaan ja kuljetusuojat päälle. Päätin laittaa matkalle varmuuden vuoksi fleeceloimen vaikka olikin aika lämmin, en halunnut yhtään vetoa Fiinan herkälle hipiälle. 

Vielä viimeiseksi Calmitan nokkaan ja sitten koppiin. 

upouusi hiusnuttu

Autossa matkalla laitoin itseni siedettävään kuntoon, hiukset kiinni ja uusi hiuskoriste paikoilleen. Se oli vaikea asentaa kypärän kanssa istumaan joten istuin sitten loppumatkan kypärä päässä autossa. 

Kisapaikalla Fiina odotti rauhallisesti autossa kun kävin ilmoittamassa itseni kansliaan, samalla tsekkailin kisapaikkaa; rataa ja verryttelualuetta. Rata vaikutti suht rauhalliselta, tuomarin auto oli vaan pelottavasti ihan radassa kiinni. 

Otimme Fiin kopista ulos ja se käyttäytyi todella asiallisesti, ei ollut maha löysällä eikä muutenkaan hermostuneen oloinen. Meillä oli hyvin aikaa joten satuloimme Fiinan ihan rauhassa. Paikalla oli mukavasti tuttujakin, Eina ja Romantika, Johanna ja Guba, ja Adara ja Fiksu. 

Vapaa verryttely oli isossa maneesissa, joka oli pimeä, viileä ja SEKASORTO! Kaikki ratsukot menivät miten sattuu, mistä sattuu ja mihin suuntaan sattuu. Äiti talutti meidät maneesiin ja ajattelin tietysti että voi perse. Kysyin vielä joltakin, että onko täällä mitään sääntöjä- ei ollut. Eli sekaan vaan! 

Meillä oli punainen rusetti hännässä mutta eipä se tuntunut ketään kiinnostavan. Koitin saada Fiinaa verkattua rauhallisesti mutta se otti vähän kierroksia muista hevosista. Tyydyin minimaaliseen verkkaan maneesissa ja menimme ulos odottelemaan kentälle pääsyä. Kentällä oli vielä verryttely kolmelle seuraavalle ratsukolle radan vieressä. Kentällä Fiina tuntui jopa laiskalta, mutta sain sen paremmin pyöreäksi. Yritin saada sitä innostumaan muutamilla ravilisäyksillä, mutta se tuntui tahmistuvan vaan...

Radalle sai mennä edellisen ratsukon lopetettua kiertämään sisäpuolelta. Yritin tässä vielä saada sitä innostumaan ja kehuin tammaa paljon. Tuomarin auto oli valitettavasti hieman liian peloittava, vaikka annoinkin Fiinan pysähtyä ja katsella sitä ensin. 

Pillin vihellyksen jälkeen oli aloitettava rata ja pistettävä vaan parastaan. Fiina oli todella hidas pohkeelle, mutta äiti sanoi että se ei kyllä näyttänyt tahmealta. Rata tuntui menevän paljon paremmin kuin viimeksi, enkä unohtanut edes rataa :) ! Tuomaripäädyssä tuli vähän oikomista enkä oikein saanut muotoa pidettyä hyvänä.. Mutta muuten oli ihan miellyttävä kokemus. Vielä reaktiivisemmaksi pohkeelle ja lisää voimaa, sitten on hyvä. Fiina oli ihan loppu radan jälkeen ja käveli trailerille ihan pää maassa. 

Fiina oli niin mallikkaasti kisapaikalla ettemme kiirehtineet kotia kohti. Oli niin lämmin päivä, että Fiina sai seisoskella vähän aikaa auringossa ja katsella ympärilleen, se ei onneksi stressannut yhtään. Juotin sille vettä  Hänen omasta vesiastiastaan josta olen sen opettanut juomaan.

Reissu oli kaikinpuolin positiivinen ja mukava, nyt pidetään hetki taukoa kisaamisesta ja keskitytään kaikkeen muuhun!

/// EDIT!

Sain vihdoin lisättyä videon radasta youtubeen: http://www.youtube.com/watch?v=3c9r-M2SpAQ&feature=youtu.be

viimeinen silaus..

Huomenna kisat. Tämän viikon alustava ohjelma meni hieman mönkään, koska olin jo varannut perjantaille ja lauantaille hirveästi hommaa koko päiväksi. Jouduin pesemään Fiinan jo torstaina. Pesin sen ensimmäistä kertaa kunnolla oikein shampoolla, Hän ei kauheasti siitä pitänyt. 

pesulla >:)

Torstaina meillä oli Pinkin rataharjoitus, joka meni ihan törkeän surkeasti. Fiina oli paljon huonompi ratsastaa kuin mitä se nyt on vähän aikaa ollut. Yritin saada Pinkiltä vinkkejä itse kisojen verkkaan ym mutta en saanut oikein mitään irti. Harjoittelimme ravilisäyksiä, jotka olivat olleet vähän hankalia. Fiina rikkoo helposti laukalle kun ei jaksa venyttää pidemmälle. Lopuksi saimme ihan OK lisäykset aikaiseksi. 

Menin radan ja se meni ihan vituilleen. Se kaahasi ja heilutti päätä laukassa enkä saanut sitä kunnolla pyöreäksi. Myös oma istunta ärsytti, olemme hioneet sitä nyt kisakuntoon, joka on minulle vähän haastavaa. Mutta kun heitin hartiat taakse ja rinnan eteen, Fiina tuntuikin liikkuvan paremmin eteen! Harjoittelin myös nyrkkien pitämistä pystyssä ja varsinkin keskityin pikkurillien pitämiseen alimmaisina.

Joskus menee huonosti ja se on ihan normaalia.

Lauantaina meidän tallilla oli Andreas Sucksdorffin rataharjoitukset ja Fanny Littorin tuli taas hoitamaan hevosia. Itse olin valitettavasti sopinut töitä sille päivälle.. Joten en päässyt mukaan. Mutta kun pääsin illalla tallille, Fanny oli onneksi vielä paikalla. Sain hänet vielä katsomaan Fiinan, ja palaute olikin aikamoista!

Fanny oli yllättynyt miten hyvässä kunnossa Fiina oli. Hän sanoi ettei olisi uskonut lannealueen paranevan näin hyvin näin nopeasti. Nyt sillä on kuulemma mahdollisuus käyttää itseään oikein, eikä lannealue ole enää "katki". "You have done some pretty good job here." Oli oikein mukavaa kuultavaa! Nyt vaan kuulemma jatketaan samaan malliin, ja kun ollaan saatu kisat pois alta keskitytään voimaharjoitteluun. Ja kun voimaharjoittelua lisätään, tulee lannealuetta hoitaa entistä enemmän. Myös Pinkki keskusteli Fannyn kanssa minkälainen harjoittelu olisi hyvää ja mihin tulee kiinnittää huomiota. 

Vasen takapolvi on kuulemma jo ihan hyvä, nyt tulisi bliistrata myös oikeaa polvea. 

On tässä töitä tehtykin, mukava saada tälläistä palautetta! :--)

Fiina edellisen kerran Fannyssä

Käsittelyn jälkeen ratsastin vielä loppusilauksen huomista varten. Maneesissa oli sopivasti kouluaidatkin ja tuomarin pöytä ja kaikki. Ja Fiina oli tosi hyvä. Sain sen hyvin pyöreäksi, laukannostot ja oikea laukka oli vähän ongelmaisia, mutta nyt raviosuus oli parempaa. Jäi hyvä fiilis. Toivottavasti huomenna menee kaikki hyvin vaikka onkin luvannut sadetta. 

KISAT !

Elikkä Helatorstaina lähdimme Fiinan ensimmäisiin kisoihin Nastolaan. Mukaan lähtivät myös Hellu ja Pola. Tämä oli Fiinalle erityisen jännä päivä, koska ensinnäkin se ei ollut ikinä matkustanut toisen hevosen kanssa. Toiseksi, tämä oli sille aivan uusi tilanne että mennään toiseen paikkaan ratsastamaan, ja kolmanneksi, vieraat hevoset verryttelyssä. Fiina pelkää muita hevosia ihan yltiöpaljon... 

No, meillä oli aikainen lähtö joten olimme tallilla jo kuudelta. Heinää naamariin ja itselle hieman aamupalaa. Kamat oli katsottu valmiiksi jo edellisenä iltana. 15min kävelylle maneesiin, en viitsinyt hypätä selkään koska lähtö oli näin aikaisin. Kävelyn jälkeen vatsanhoitopuuro (pellavaa ja alfapellettiä) ja letitys alkakoon! Olen aika surkea letittäjä niinkun kuvista näkyy..

Sain kuitenkin jonkin sortin sykeröt aikaiseksi ja Fiinallakaan ei mennyt onneksi hermot. Valkoiset pintelit kinttuihin ja kuljetussuojat jalkaan. Tämäkin oli Fiinalle uutta, ennen ollaan kuljettu pintelit ja bootsit jalassa. Olin kyllä edellisenä iltana ne sovittanut jalkaan eikä neiti niistä mitään sanonut. Iso heppa :)

Kun kaikki oli valmiina, olin jo ihan hysteerisenä että nyt ollaan myöhässä. VIHAAN myöhässä olemista, mielummin niin että on ylipaljon aikaa, JOS sattuukin jotain. 

Fiina käveli hienosti koppiin, olemme kuitenkin pitäneet varuiksi yhtä liinaa jolla saa kätevästi sen "sullottua" koppiin jos tuleekin jotain vastalauseita :D Onneksi äiti tajusi kysyä olinko muistanut antaa Fiinalle Calmitanin (miedosti rauhoittava, ei mitään dopingia kuitenkaan :D), jonka olin siis unohtanut. No, annoin sen sille kopissa, puolet taisi mennä seinille mutta jotain se taisi nielaistakin. Sitten laitettiin Pola, jota Fiina vähän säikähti.. Raukka parka. 

Matkalla kuului kopista pientä kolinaa, joka oli todennäköisesti Pola. Hän on aika vaativa nainen. Fiina varmaan kyhjötti seinän vieressä koko matkan.. Perillä molemmat näyttivät tyytyväisiltä kopissa eikä Fiinuskakaan näyttänyt hätää kärsivältä. Otimme heppaset ulos ja kävelytimme hetken aikaa. Fiina ei sanonut mistään mitään, oli vain lunkisti.

Meillä oli ihan hyvin aikaa ja siirryimme hiljakseen maneesiin verkkailemaan. Maneesi oli aika pimeä ja vähän pelottava, pohja vähän pehmeä. Ajattelin että joo, ei tuu mitään. Tsemppasin itseni kuitenkin sille asenteelle että nyt vaan mennään mennään ja mennään. Talutin ensin Fiinan maneesin ympäri molemmista suunnista ja näytin sille paikkoja. Onneksi olimme luokan ensimmäisiä, eikä verkassa vielä ollut muita. Maneesissa oli myös peilit, jotka olivat myös uusi juttu. 

No Fii ei näyttänyt sanovan mistään mitään, ja olin ihan ihmeissäni. Nousin selkään ja pyysin äitiä varmuuden vuoksi vielä taluttamaan meidät kerran maneesin ympäri, tykkään ottaa varman päälle etenkin vieraassa paikassa.

Kaikki sujui paremmin kuin hyvin, joten lähdin verkkailemaan ihan normaalisti niin kuin kotonakin. Fi oli hyvin avuilla eikä kytännyt mitään (muuta kuin itseään peilistä :D). Kun verkkaan tuli muitakin, varoitin kaikkia että tää on nuori ja pelkää kovasti muita hevosia, älkää tulko lähelle. Mutta mitä tekee Fiinarotta?? Se ei edes katsonut muita hevosia! Ei mitään väliä vaikka muita tuli takaa tai vastaan. Kehuin hirveästi ja olin todella ylpeä lapsukaisesta. Vuosi sitten Fiina oli pelokas pikkuheppa joka ei ymmärtänyt edes taluttamisesta mitään, ja nyt olin sen kanssa vieraassa paikassa kisoissa!

Kun pääsimme kiertämään rataa, tuomaripääty jännitti hieman. En edes yrittänyt pakottaa sitä heti sinne vaan tein muutaman ymyprän keskellä ja toisessa päädyssä ja huomaamatta hivutin sen tuomaripäätyynkin. Kun tuomari vihelsi pilliin ja istuin alas harjoitusraviin, tunsin sen tunteen mikä oli tuttu Leksan kanssa kisatessa. Fiinasta tuli entistä tahmatassumpi ja jouduin vaivihkaa herättelemään sitä pohkeilla oikein toden teolla. Valitettavasti en saanut siitä irti kunnon lennokasta ja ilmavaa liikettä, vaan se lähinnä kiihdytti vaan vauhtia. Noh, ei voi midii. Halusin tehdä tästä Fiinalle mukavan kokemuksen joten en sitten lähtenyt potkimaan sitä vaan tyydyin vähän miedompaan esitykseen. Lisätty ravi oli aika öh, mitään sanomaton. Laukannostot olivat hyvät, ei tullut väärää laukkaa ja toisesta nostosta tuli 6 pistettä! En saanut radalla ratsastettua sitä kunnolla takaa eteen, kun en saanut pohkeita kunnolla läpi, joten laukassa se vähän heilutteli päätään mutta ajattelin vaan pinkin neuvoja: "Ihan sama kuinka kovaa se menee mutta sä ratsastat sitä kokoajan eteenpäin!" Täkkätä täkkätä laukat meni siis kuitenkin ihan hyvin. Toinen laukka meni niinkin hyvin että unohdin siirtyä raviin ja käyntiin! Noloa.. Noh, näitäpä sattuu. Pääsimme lopputervehdykseen ja olin niiiiin ylpeä Fiinafiinasesta! 

Valitettavasti radalta tai muusta ratsastuksesta ei ole kuvia kisapaikalta.. Olimme varmaan ainoat kenellä oli valkoiset pintelit, sykeröt ja kaikki. 

Kotimatka meni hyvin, tallilla kävelytimme hevosia vielä ja Fi oli ihan naatti, käveli turpa maassa. Henkisesti ja fyysisesti rankka päivä! Seuraavat 2 päivää Fiina saikin vain olla vapaalla ja palautua, kisojen jälkeisenä päivänä se makasi jopa tarhassakin mitä se ei ikinä tee.

Kiva kun meidän tallilla on nyt paljon muitakin kisaajia, mm. Annika ja Nando olivat samana päivänä debytoimassa estekisoissa Korpikylässä. 19.5 sunnuntaina on Korpikylässä koulukisat jonne lähtee meidän tallilta minä, Elina ja Romantika sekä Johanna ja Guba, "G-man". 

Eli ensi sunnuntain kisoihin on nyt ilmottauduttu, siellä on sama rata kuin Nastolassa. Sen jälkeen otetaan ehkä vielä yhdet kisat, ja sitten keskitytään voimaharjoitteluun ja syksyllä taas kisoihin.

Nyt täytyy varmaan puunata Fiinaa vähän enemmänkin sunnuntaita varten.

Fiinan shampoo ja sykerögeeli

Ekat biitit vihreetä!

    

Tästä se lähtee!

.. Nimittäin Fiinan kilpailu-ura! Ensi viikon torstaina suuntaamme Nastolaan seurakoulukilpailuihin, jossa starttaamme He C tutustumisluokan kouluohjelman. Päätös lähteä kisoihin oli hieman extempore, mutta jostain se vaan on aloitettava, meni miten meni. Kaikista vaikeinta tulee varmaan olemaan verryttely, koska Fiina pelkää kuollakseen muita hevosia.. Itse radalla tuomaripääty tulee myös varmasti jännittämään, mutta uskoisin että muuten tulee menemään suht hyvin.

Olen suunnitellut suuntaa antavan viikko-ohjelman ennen kisoja;

to: valmennus; voimaharjoittelua: käynnistä laukannostoja, väistöjä, 10m täyskaartoja. Meni ok, käyntilaukannostot olivat tällä kertaa hankalia..

pe: vapaa, kokopv tarhaus

la: radan osien läpikäyntiä, lopuksi mahdollisesti ulkokentälle

su: sään salliessa ulkona, koko radan ratsastus

ma: vapaa/maastokäv/juoks/kavaletti tms

ti ja ke : mahdollisesti ulkona harjoittelua, ei vielä tarkkaa suunnitelmaa, keskiviikkona kuitenkin kunnon ratsastus

to: aamulla mahdollisesti ratsastus vielä ennen lähtöä jottei tarvitse paikan päällä verrytellä paljoa.



Kävimme tosiaan Finskin kanssa ensimmäistä kertaa maastossa keskiviikkona! Kaverina meillä oli 7v Pola, joka on sellanen mammeli joka ei paljoa turhia kattele. Molemmat olivat todella rauhallisia, Fii ei vaan meinannut pysyä Polan perässä joka harppoi huimaa vauhtia menemään, käynti kun on vielä se vaikein askellaji. Reitillä oli mäkiä joka oli superhyvää treeniä takapolville ja selälle! Fii oikein puuskutti ensimmäisessä ylämäessä ja kotiin päästyä se oli aivan uupunut, vaikka kävelimme vain 30min.

Yksi pikku tilanne tosin sattui, kun Pola pelästyi puskasta hyppäävää lintua: Pola peruutti ojaan, Fiina pelästyi varmaan eniten sitä että P hyökkää sen kimppuun ja yritti poistua paikalta. Löysillä ohjilla horjahdin hieman satulassa mutta F tempaisi päänsä niin lujaa että löin pääni sen kaulaan, ja sain tasapainon takaisin. :D

Tilanteen rauhoituttua oli pakko ottaa todistusaineistoa

Torstaina meillä oli kengitys, oli tarkoitus laittaa etupäätä kuntoon, ja olin hieman huolissani myös oudosta lohkeamasta vas. etusen sisäkannalla. Villen mielestä etusia ei tarvinnut vielä laittaa, mutta kun kerroin lohkeamasta oli hän sitä mieltä että haluaisi kokeilla sille rengaskenkiä eteen. Emme niitä kuitenkaan laittaneet vielä, tulevien kisojen takia =D Tärkeät kisat onkin.. No mutta, tähän pitää tottua! Onneksi meillä on näin hyvä kengittäjä joka käy 2 viikon välein ja jolla on itsekin kilparatsastuksesta kokemusta. Tarvittaessa katsoo myös liikkeessä, ja olipa Ville meidän mukana Vermossakin keskustelemassa Virkkusen kanssa röntgenkuvista! Ihan superia.

F pesulla

Tänään F kävi shoppailemassa (äitin rahapussilla...) kavioöljyä, bliisteriä takapolveen, viininpunaiset pintelit <3 , ratsastajalle kisahanskat ja uusia suitsiakin etsittiin, mutta ei vakuututtu tarjonnasta. Toivottavasti siitä bliisteristä on apua, minulla sellaisista tököteistä ei kokemusta olekaan, myyjä kyllä vakuutteli oikein viimeisen päälle! 

Lesterin selässä :D

Nyt tuntuu että Fiinan ruokinta on kohdillaan, sillä on hyvä kiiltävä karva ja se on alkanut saamaan ylälinjaan massaa. Aloitimme muutama viikko sitten vielä Cavalorin Vitaflor 365 kuurin, joka on siis lisäravinne joka hoitaa vatsaa ja siten parantaa ravintoaineiden imeytymistä.

iltaruoka

Iltaruuan sisältö:
Krafft Muskel 2dl
Black Horse Basic täysrehu 4dl
Lusern Hackad Strå (alfasilppu) ½l
Lisikset:
Cavalor NutriPlus kivennäinen 1dl
Cavalor elektrolyytti
Cavalor Vitaflor 365 (mahanhoito)
Cavalor Arti Base (nivelravinne)
MSM

Perusruoka on samanlainen kaikilla neljällä ruokintakerralla, paitsi Muskelia aamu ja ap ruuassa vain 1dl.

Tämän lisäksi F saa liikutuksen jälkeen puuron:
Lusern pelletti 4dl
Pellavarouhe 1dl
-> turvotetaan

Ja aina ennen liikuntaa 2l alfasilppua ettei tarvitse tyhjällä vatsalla lähteä jolloinka vatsahapot polttelevat.

Heinää F saa 4 krt päivässä, kahta erilaista esikuivattua säilöheinää, karkeampaa ja pehmeämpää (eri korjuuaika). Aamu 1kg, aamupäivä 2kg, iltapäivä 3kg, ilta 4kg eli yhteensä 10kg. Lisäksi yöksi sylillinen olkea riittävän kuidun saamiseksi.

Itse syön valitettavasti vähän mitä sattuu...

Ja loppukevennykseksi vielä video Fiinasta ja ojan ylityksestä :D