Life in Lahti

Nyt on siis varmistunut reissu Saksaan, lähtö vajaa 2 viikon päästä.



 Elämää Laheesta, what i'm gonna miss

Lahden satama

öiset retket Launeen perhepuistoon

illat joina _ei_ mentykään baariin

pyöräretket Möysän biitsille

lenkit junaradalle

kun elämä on kuin "Paskaa lapsille"

tuhannet ajomatkat orimattila-lahti välillä........

mitä elämä ois ilman snadii rapeutta?

lahelai fillariparkki..

random keinumestat

Amarillon kimble-turnaukset

tyypillinen maisema waterlakestreetin keittiössä

Miten pärjään ilman Neessaria ??

ei lisättävää

parhaat kaverit

Nez

Pitääkö mun ostaa kalliimpi spotify?

Ja tietysti talli ja ihana porukka

Fiinan jättäminen SUomeen tulee tietysti stressaamaan..

_erityisesti_ kosteat Jaskan reissut

Saksalan Pizzerian LAHTI PIZZA <3

ja tietysti: Launeen Mäkkärin Drive In <3

JA TIETYSTI AAMULYPSY !!!! kuvassa siis Jaajo :--D

juhannus mökillä

Skins-bileet

pussikaljat Kariksessa

Public Cornerin Musavisa sunnuntai-iltaisin

darrasunnuntait möysäbiitsillä

kummipoika Nooa <3

City-pulkkailu

Minä ja Jari. Mikä pari. "Otetaan auto ja ajetaan Lahteen kattoo kuningasta"

En siis ole mikään "lahti = suomen chicago" fani, mutta tykkään asua Lahdessa ja täällä on ollut mukavaa.. Takasin tullaan :)

Lauantaina vietetään virallisia läksiäisiä. Yritän viettää mahdollisimman siidet viimeiset päivät kavereiden kanssa. Äsken pakkasin ensimmäisiä tavaroita; talvivaatteita, ja tuli kyllä haikea olo. Oon ollut koko päivän tosi stressaantunut, nyt jotenkin hokasin miten paljon on kaikkea tekemistä.

Oon kuitenkin silti todella innoissani lähdössä. Everything happens for a reason? Musta tuntuu että koko huono viime vuos ja viime aikaset tapahtumat tapahtu syystä, ja nyt on mun aika lähteä. Mulla on oikeastaan ollut kaks unelmaa mun elämässä:
Rokkitähti
MM-tason ratsastaja

Ja rokkitähteen on vielä matkaa, joten askel lähemmäs ainakin toista, heh.


On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi. -Muumilaakson marraskuu

"She is a bit Madame"

Fanny ja Maja kävivät tänä aamuna hoitamassa taas meidän hevosia. Itse ajoin tallille aamulla ennen töihin menoa vain sitä varten, ja töiden jälkeen vielä takaisin.

Fanny käsitteli itse Fiinan, ja Maja aloitti toisesta hevosesta. Muita ei ollut vielä paikalla joten jouduin esittelemään Majalle hänen tapaustaan, ja briiffaamaan Fannyn Fiinasta. Kumpikaan heistä ei siis puhu suomea, joten englannilla mennään.

Kerroin että Fiinan takapää alkaa olemaan jo suht ok, mutta kaulassa ja niskassa on jotain häikkää, varsinkin vasemmalla. Se on hieman kosketusarka eikä tykkää niskan harjaamisesta.

F alkoi käsittelemään kaulan ylälinjaa ja niskaligamenttia (ligamentti joka kulkee korvista häntään). Hän sanoi että vasemmalla puolella on "some irregularity" , mutta ligamentissa ei ole vikaa. Sanoisin että se on sitten m. rhomboideuksessa, ja syvemmissä niskaan kiinnittyvissä lihaksissa. Fanny näytti minulle tarkkaan kohdat joista tulee hieroa, ja sormilla tulee päästä lihaksen ja ligamentin väliin lievittämään painetta. Arnika ja savi otetaan käyttöön myös tässä kohdassa.

Fanny tutki myös Fiinan suuta, ja kysyi onko se yhtä tuntumalla molemmilta puolilta ohjalle. Vastasin että ei, se tukee enemmän oikeaan ja on tyhjä vasemmalta.
Ja tadaa, kuulemma Fiinan suu on toispuoleinen- oikealta puolelta sen poski on "lähempänä hampaita", kun taas vasemmalla puolella on enemmän tilaa. Samoin vasemman puolen hermot päästä ovat hieman "kireät". Sain kuitenkin neuvon, "don't panic", tsekataan vaan kun seuraavalla kerralla mennään Jutille, eli syksyllä. Fiina on kuitenkin siinä iässä että viimeiset hampaat ovat vaihtuneet vastikään joten suu on muuttunut/ muuttuu. Lievitetään painetta ja katsotaan mitä hammaslääkäri sanoo.

Seuraava kohta oli taipuvuus rintarangasta, eli ns. lapojen edestä. Oikealle puolelle sen on vaikeampi taipua kuin vasemmalle, ja sitä on työstettävä maasta ja selästä käsin.
Maasta tätä voi harjoitella "työntämällä" hevosta lavan edestä ja taivuttamalla varovasti sen päätä. Hevosen tulisi siirtää painoa etujalalta toiselle, jolloin rintarankaan tulee liikettä.

Takapäätä tulee työstää entistä rankemmin ottein (:D) nyt kun sillä alkaa olla jo massaa. Vasen puoli on kuitenkin vieläkin selvästi heikompi, joten sille pitää nyt opettaa oikea tekniikka liikkua, niin että vasen puoli työskentelee yhtä paljon. "You have been cheating!"

Gluteuksia se kuulemma käyttää "turhan paljon" , eli sen tulisi oppia liikkumaan monipuolisimmilla lihaksilla. Fiina ei juurikaan kipeydy lihaskireyksistä, mutta ylirasittuneita lihaksia tulee silti hoitaa, joten jatkamme Arnika ja savilinjalla.

Pyysin Fannyä myös antamaan arvion etujalkojen vuohisnivelistä, joista olen ollut hieman huolissani, mutta hän sanoi että ne ovat oikein puhtaat!

Olen tosi iloinen taas Fannyn käytyä, harmi etten voinut jäädä seuraamaan muiden hevosten hoitoa sillä jouduin lähtemään töihin. Pinkki kuitenki briiffasi minut jälkeenpäin minkälaisia "tuomioita" muut hoidettavani olivat saaneet. Yksi hevonen, jota hieron viikottain, oli ollut oikein hyvässä kuosissa, mutta yhdeltä uudelta tapaukselta oli löytynyt lihaskato oikeasta lavasta, ilmeisesti supraspinatus/infraspinatus tms heh heh..



Iltapäivällä tosiaan ajoin takaisin tallille ja ratsastin kaksi Pinkin hevosta sekä Fiinan. Toinen Pinkin hevosista on uusi tulokas, jolla on synnynäinen notkoselkävika...... Joka on siis erittäin mielenkiintoinen! Olen nyt ratsastanut sitä lähinnä vain eteeeeenpäin, raukalla ei ole mitään hajua mistään vatsalihaksista tai ylälinjasta.. Mutta erittäin symppis ruuna, jonka tulevaisuus on valitettavasti hieman vaakalaudalla jossei se "ala kulkemaan". Jotenkin päädyn aina projektoimaan tälläisiä hevosia, joilla on joku ongelma. Jos olisin rikas, ja minulla olisi aikaa, ottaisin tämän hevosen itselleni ihan huvin vuoksi ja katsoisin mihin asti sen kanssa olisi mahdollista päästä.

Toinen jolla menin, olikin sitten meidän Pyhä Yrjö tasoinen tuntsarimme. Olipa ihanaa pitkästä aikaa vaan istua, hymyillä ja ratsastaa. Pohkeet kiinni ja ohjat käteen. Tämän kanssa tehtiin avoja , sulkuja ja normiväistöjä. Olin ihan fiilareissa ja näistä! Lähiaikoina kun ratsastus on lähinnä ollut vain Fiinan semivauvaratsastusta.

SItten lopuksi hyppäsin vielä Fiinan selkään, joka tuntui aivan kauhelta edellisen ratsastettavan jälkeen. Tajusin heti alkuun että tänään tästä ei tule mitään, joten otettiin vain vähän kevyttä ravia ja ns. ylitaivutuksia käynnissä. Hieman jopa melkeinpä avotaivutusta! Tajusin myös, että Fiina on oikeasti vaikein hevonen jolla olen ikinä ratsastanut.
Niinkuin Fannykin sanoi, "She is a bit Madame" ..

Jännittäviä hetkiä..

Ensinnäkin, raportti Jennyn kurssista:

Day 1

Fiina oli ensimmäisenä päivänä vähän jännittynyt kun olimme samassa ryhmässä ulkopuolisen hevosen kanssa. Itseä tietysti harmitti ettei hevonen näyttänyt parastaan, mutta taas vähän kokemusta erilaisista tilanteista.
Meissä Jenny kiinnitti huomiota molempien ohjien tasaiseen tuntumaan, Fiina asettuu helposti liikaa vasemmalle ja itsekin sitten ratsastan sen huomaamatta kokoajan vähän vasemmalle asettuneena. Kiinnitettiin huomiota oikean ohjan tuntumaan ja tietysti läpiratsastamiseen pohkeilla. Tahtia pidettiin yllä varsinkin sisäpohkeella, ja ympyrätyöskentelyssä oli tärkeää pitää sisäpohje kokoajan lähellä ja vaikuttamassa. Itse huomasin vasemman jalkani olevan selvästi heikompi, sillä oli vaikeampi vaikuttaa aktiivisesti.

Laukat menivät ihan hyvin, lähinnä tehtiin vain ympyrällä ja uraa pitkin. Pään heiluttelua ei juurikaan ollut. Jenny muistutteli aika paljon istunnasta, pysy pystyssä, nojaa taakse. Tämä asia ratkesi seuraavana päivänä kun päätin ottaa etukaarta nostavan pintelipatjan pois, ja istunta parani huomattavasti.

Jenny kommentoi että lopuksi laukka ja ravi olivat ihan hyviä, "ihan hyvä ratsastettavuus jo".

Fiina oli aivan läpimärkä tunnin jälkeen ja pääsikin pesulle ja tunnin päästä vielä iltapäiväksi tarhailemaan. Venytin tarhailun jälkeen vielä jalat.

Day 2

Toisena päivänä Fiina oli jo paljon rennompi. Teimme alkuun perusravia ympyrällä vuorotellen jossa Jenny taas pureutui läpiratsastukseen, ja teimme hieman raviväistöjä. Onneksi olimme juuri harjoitelleet näitä Pinkin kanssa! Käännyimme päädystä pituushalkaisijalle josta väistimme uralle. Tein niinkuin Pinkki oli neuvonnut: Ajattele enemmän suoraan kuin sivulle, älä runttaa vaan kutittele pohkeella. Väistöt meni ihan hyvin eikä niitä enempää analysoitu tai jääty vääntämään.
Laukat olivat toisena päivänä huonommat.. Uskon että tämä johtuu siitä, että lannealueen lihakset olivat kuitenkin väsähtäneet edellispäivästä. Varsinkin oikeassa kierroksessa pään heiluttelu oli aikamoista. Lopulta kuitenkin ihan hyvä, Jenny neuvoi pitämään vasemman ohjan melkein löysänä ja ottamaan enemmän sen oikealle tuntumalle. Laukattiin aika paljon, ensin ympyrällä, ja siitä lähdettiin ajattelemaan vähän neliötä. Lopuksi vielä rennot loppuravit sekä venyttelyt. Pesun jälkeen laitoin savet lannealueelle sekä gluteusten(pakaralihakset, lautaset) päälle. Tämän jälkeen ridasinkin vielä 3 heppaa ja hieroin yhden, huhhu!

Toiseen päivään olin jo tosi tyytyväinen, vaikka laukat olivatkin huonommat. Ratsastin itse mielestäni paremmin ja istunta oli parempi.


Tässä ensimmäiseltä päivältä ravipätkää, volttityöskentelyä.

Ja myöskin ensimmäiseltä päivältä, laukkatyöskentelyä.

Videoista huomaa miten vaikea on istua suorassa, ja tästä syytän kyllä satulaa! :D Videoissa etukaaren alla on tosiaan vielä se koroke, joka taas vie minut istumaan satulan takaosaan, jolloin yläkroppa on vaikea pitää suorassa. Nyt kun Fiina on kasvanut ja leventynyt, otin korokkeen pois ja se helpottikin huomattavasti.

Olen aika tyytyväinen miten olen saanut Fiinan ratsastettua aika pitkään muotoon, pitkälle kaulalle. Aluksihan se meinasi olla kaula lyhyenä ja niska rullalla. Tästä tietysti sitten lähdetään kokoamaan, mutta kun Fiinakin on pitkärunkoinen ja -kaulainen, tulee sen saada liikkua pitkällä kaulalla, eikä sidottuna. Takaosa on aika pikkuruinen vielä, mutta on sekin pyöristynyt jo.
 Huomenna tulee taas  Fanny ja Maja, jeee!

Sitten muihin juttuihin. En päässyt kouluun, sain kyllä onneksi jonkunlaisen työpaikan, mutta ei mitään kehuttavaa. Kariutunut "parisuhde" ja täydelliseksi kusipääksi paljastunut ihminen oli viimeinen niitti, joten nyt paljastan täälläkin:

Aion lähteä reissuun. Kysyin Jennyltä, olisiko hänellä paikkaa mihin voisin lähteä. Hän sanoi ilmottavansa ensi viikolla pääsisinkö hänen luokseen Etelä-Saksaan vai minne. Kuinka pitkäksi aikaa? Sitä en vielä tiedä. Ehkä kuukaudeksi, ehkä vuosiksi. Hevosen kanssa vai ilman? Toivottavasti hevosen kanssa.

Viihdyn tosi hyvin Lahdessa, ja tietysti tulen kaipaamaan kavereita ja kaikkia, mutta nyt on vaan pakko vaihtaa maisemaa ja kokeilla uusia juttuja. Ja jossen nyt lähde, en lähde enää ikinä. 

no eihän se osaa poseerata

Jännityksellä odotetaan :-)

Treenit alkakoon!

Jenny Eriksson tulee viikon päästä valmentamaan taas Suomeen ja Fiinan kanssa otetaan kahden päivän setti. Nyt loppui lälläily ja kunnon treenit alkavat.

Eilen juoksutin Fiin piuhoilla/kumppareilla, miksi niitä nyt kutsutaankaan. Yleensä juoksutan pelkällä riimulla, ja tarkoituksena on hevosen antaa liikkua siinä muodossa kun se itse haluaa. Nyt päätin kuitenkin tehdä vähän töitäkin liinassa, joten heitin satulan(en omista juoksutusvyötä) selkään ja suitset päähän. Onneksi meillä on hyvässä kunnossa oleva juoksutusympyrä jossa on todella hyvä juoksuttaa! Alkuun käveltiin pihalla ja testailin "kierroksia". Aloin provosoimaan sitä käynnissä kävelemällä itse nopeammin, vähän jopa hypähtelemällä ja kehumalla ja innostamalla sitä samalla äänellä ottamaan pikku passage-askeleita. Fiina pörhistyi, nosti kaulan kaarelle ja hännän suoraksi ja tepasteli alkeellista pikku-passagea :D Tehtiin tätä vähän aikaa ja kehuin heppaa hirveästi. Sitten pysäytin sen, kehuin ja rauhottelin, ja se laski päänsä ja lähdimme kävelemään rennosti kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Hyvää treeniä kun pitää saada nostettua kierroksia esim. kilpailuissa ennen rataa, mutta täytyy osata myös rauhoittua heti.

Noh, otettiin alkuraveja ilman kumppareita molempiin suuntiin ja sitten laitoin apuohjat löysimmälle mahdolliselle. Ne tulevat siis niskasta satulavyöhön. Itse laitan ne kiinni sivuille, jotkut laittavat etujalkojen välistä mahan alle. Mielestäni ne ovat turvallisemmat sivuilla, jolloin hevosen ei ole mahdollista astua niiden päälle vaikka pää olisi alhaalla.

Fiina alkuun vähän protestoi vastaan, ihmetteli että mitäs tämä touhu nyt on. En. En varmana. No jos nyt sitten..

Lopulta pääsin vähän kiristämäänkin piuhoja, ja Fiina liikkui oikein kauniisti. Laukatkin menivät hyvin, on sillä vaan luonnostaan hieno laukka! Pari kertaa se jotain sähläsi ja vaihtoi takajalkoja, mutta se teki sen hienosti takaosan päällä. Siinä sivusta katsoen näki hyvin että ompa se saanut peffaankin lisää lihasta.

Tänään päätin ratsastaa samoja juttuja mitä ollaan aiemmin Jennyn valmennuksissa tehty. Jenny teettää tosi yksinkertaisia juttuja, mutta keskittyy todella intensiivisesti perusratsastukseen. Alkunverkan jälkeen lähdin tekemään loivaa kiemurauraa joka tuli pituushalkaisijalle asti. Laskin tarkasti "tah-dis-sa" ja "puolipidäte, kulma, puolipidäte, suoraan, puolipidäte, asetus, sisäpohje..." Alkuun tahti meinasi kiihtyä kiemurauran alussa (Fiina varmaan luuli että nyt mennään lävistäjä lisätyssä ravissa) , mutta jatkoin vaan uudestaan ja uudestaan ja tarkemmin ja tarkemmin. Ja lopulta se oli hyvä! Molemmilla pohkeilla ja ohjilla. Hyvä me !

Laukassa päätin keskittyä myös tehtävien tekemiseen, niinkin vaikea tehtävä kuin suoraa uraa ja pääty-ympyrät molempiin päihin. Otin ensin oikean laukan koska se on vaikeampi. Laukassa Fiina pysyy paremmin tahdissa kuin ravissa. Laukattiin kulma, suoraa, molemmat istuinluut satulassa, puolipidäte, kulma.. Ja sama tahti, täkkätä täkkätä. Tämä vaikeampi laukka meni super hyvin, olin niin tyytyväinen että päätin jättää vasemman tekemättä. Oli myös aika kuuma, ja Fiina oli jo ihan hikinen. Käveltiin loppuvenyttelyt, tehtiin vähän vielä helppoja väistöjä ja that's it. Jos Fiina menee näin hyvin Jennyssä, olen tosi tyytyväinen.

Tallissa päästin neitosen ensin karsinaan vähän syömään heiniä ja sitten pesulle. Se ei oikein pidä pesusta joten annan sen suosiolla rauhoittua ja syödä jotain ennen inhottavaa pesua..
Aina pesun yhteydessä pesen jalat kylmällä vedellä ja samalla hinkkaan juuriharjalla kaviot. Talli käyttää maksullista kunnan vettä joten vesikylmäys ei ole mahdollista. Kuivaan kavioita vähän pyhkeellä ja laitan kavioöljyä, koska kavioissa on hieman pintahalkeamia ja toisessa etusessa on kannalla vähän isompi halkeama, josta tulee jossain vaiheessa lohkeamaan pala, mutta se on hoidossa kengittäjän kanssa.

Ja näin paljon Fiina tykkää pesusta!

Pari kertaa viikossa bliistraan myös takapolvet Speedwaylla, joka on mielestäni toiminut hyvin. N. kerran viikossa laitan lanneselkään lämpösavea, ja joskus Arnikaa. Pyrin myös hieromaan/ manipuloimaan lanneselkää aina ratsastuksen jälkeen.

Tämän kaiken jälkeen onnellinen Fiina pääsee takaisin karsinaan, jonne hetken päästä tarjoillaan puuro, joka sisältää tällä hetkellä:
n. 6dl alfapelletti
1,5dl pellavarouhe (Ani-Mix, uutta kokeilussa! sisältää enemmän öljyä ja on hienompirakenteista kuin pellavapolle)
n.1dl soijarouhe

Uutena puurossa on nyt soijarouhe, jota päätin ottaa lisukkeeksi kokeiluun, ja nostin myös alfapellettimäärää. Nyt sitä massssaa!

Kuvia en ole nappaillut vähään aikaan..  
.. Muuta kuin KISUSTA joten pari kuvaa siitä taapertajasta :)

lempparipaikka aamuisin

"tää on tyhjä?!"

onneksi meidän parveke on lasitettu joten neessar saa vakoilla ulkomaailmaa ikkunan takaa :)

Aina pakko änkeä eteen..

 

 

 

 

 

Pus! Nähdään illalla!

kuulumisia

Fiina on päässyt vähän helpommalla nyt noin kuukauden, ja tuntuu että se on kasvanutkin. Käynnistä laukannostot sujuvat jo ihan hyvin, samoin peruutus ja väistötkin alkavat tulemaan jo ravissa.

 

Saatiin maneesiin peilit! Lesterin kanssa käppäilemässä

Keskiviikkona mentiin puomeja. Aloitettiin yhdestä puomista käynnissä. Ja sekin tuotti päänvaivaa..
Ensin Fiina pysähtyi puomin eteen. Annoin sen katsoa ja kehuin sitä vaikkei siinä mitään hätää ollutkaan. Sitten käveltiin puomin yli, ja seuraavalla kierroksella se pysähtyi heti puomin jälkeen "Oliko nyt hyvä?" Ja seuraavalla kierroksella se pysähtyi puomi etu- ja takajalkojen välissä "No näinkö sitten?!"  Haha, lopulta mentiin kahta puomia ravissa ja irtosi muutamia oikein irroittavia askeleita. Puomien jälkeen ravasin vielä eteen alas, ja tuntui kun sen selässä olisi joku naksahtanut paikoilleen, se pysyi todella hyvin pyöreässä muodossa ja oli oikein notkean oloinen.

Tänään ratsastin vain "eteenpäin" juttuja, reipasta ravia eteen alas ja laukkaa kevyessä istunnassa pitkiä pätkiä eikä muuta (tietysti alku ja loppuverkat). Laukassa pyysin pitkillä sivuilla eteen, ja kaarteissa vähän hidastin. Tarkoitus olisi saada pakaralihaksia kasvatettua, tätä jatketaan kun päästään maastoon.

Yleensä Fiinan kanssa on mukava puuhata ja se ei "rimpuile" ratsastaessa, mutta yksi päivä asiat oli toisin.. Sille oli lipsahtanut vahingossa 3 vapaapäivää, mutta en ole enää siltikään aikoihin juoksuttanut sitä enää ennen selkäänmenoa koska se on niin kiltti. Menin ulkokentällä ja ensimmäinen ongelma oli joku, en tiedä mikä, joku jota en itse tietenkään nähnyt, mutta joku pelottava se oli, joka aiheutti kymmenen metrin sivulle poistumisen ja "trööööt" mielipiteen. Noh, ei siinä mitään homma jatkuu. Olin verrytellyt ja siirtynyt laukkaamaan. Laukkasin ympäri isoa kenttää, kun juuri ennen kulmaa laukka tipahti raville. No, meikäläinen rempseästi vetäisi kannuksen kylkeen että nyt muuten laukataan, ja Fiinapa sanoikin että etpäs muuten töki. Se veti pään alas, loikkasi eteenpäin ja heitti perseen taivaalle. En edes ehtinyt tajuta tilannetta kun omat refleksit jo toimivat= pää ylös ja ETEEN! Ja sittenhän laukattiin. Ei se olekaan aikaisemmin pukitellut, noh, nyt tiedetään tämäkin sitten.

Hirveän huono ja epäedustava kuva, pesulta juuri tultu ja lämpösavet kankun päällä

Muuten ei olekaan tapahtunut oikein mitään.. Olen suunnitellut vieväni Fiinan joku päivä meille kotikentälle irtohypytykseen, tarinaa siitä kunhan se toteutuu :)