sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Jännittäviä hetkiä..

Ensinnäkin, raportti Jennyn kurssista:

Day 1

Fiina oli ensimmäisenä päivänä vähän jännittynyt kun olimme samassa ryhmässä ulkopuolisen hevosen kanssa. Itseä tietysti harmitti ettei hevonen näyttänyt parastaan, mutta taas vähän kokemusta erilaisista tilanteista.
Meissä Jenny kiinnitti huomiota molempien ohjien tasaiseen tuntumaan, Fiina asettuu helposti liikaa vasemmalle ja itsekin sitten ratsastan sen huomaamatta kokoajan vähän vasemmalle asettuneena. Kiinnitettiin huomiota oikean ohjan tuntumaan ja tietysti läpiratsastamiseen pohkeilla. Tahtia pidettiin yllä varsinkin sisäpohkeella, ja ympyrätyöskentelyssä oli tärkeää pitää sisäpohje kokoajan lähellä ja vaikuttamassa. Itse huomasin vasemman jalkani olevan selvästi heikompi, sillä oli vaikeampi vaikuttaa aktiivisesti.

Laukat menivät ihan hyvin, lähinnä tehtiin vain ympyrällä ja uraa pitkin. Pään heiluttelua ei juurikaan ollut. Jenny muistutteli aika paljon istunnasta, pysy pystyssä, nojaa taakse. Tämä asia ratkesi seuraavana päivänä kun päätin ottaa etukaarta nostavan pintelipatjan pois, ja istunta parani huomattavasti.

Jenny kommentoi että lopuksi laukka ja ravi olivat ihan hyviä, "ihan hyvä ratsastettavuus jo".

Fiina oli aivan läpimärkä tunnin jälkeen ja pääsikin pesulle ja tunnin päästä vielä iltapäiväksi tarhailemaan. Venytin tarhailun jälkeen vielä jalat.

Day 2

Toisena päivänä Fiina oli jo paljon rennompi. Teimme alkuun perusravia ympyrällä vuorotellen jossa Jenny taas pureutui läpiratsastukseen, ja teimme hieman raviväistöjä. Onneksi olimme juuri harjoitelleet näitä Pinkin kanssa! Käännyimme päädystä pituushalkaisijalle josta väistimme uralle. Tein niinkuin Pinkki oli neuvonnut: Ajattele enemmän suoraan kuin sivulle, älä runttaa vaan kutittele pohkeella. Väistöt meni ihan hyvin eikä niitä enempää analysoitu tai jääty vääntämään.
Laukat olivat toisena päivänä huonommat.. Uskon että tämä johtuu siitä, että lannealueen lihakset olivat kuitenkin väsähtäneet edellispäivästä. Varsinkin oikeassa kierroksessa pään heiluttelu oli aikamoista. Lopulta kuitenkin ihan hyvä, Jenny neuvoi pitämään vasemman ohjan melkein löysänä ja ottamaan enemmän sen oikealle tuntumalle. Laukattiin aika paljon, ensin ympyrällä, ja siitä lähdettiin ajattelemaan vähän neliötä. Lopuksi vielä rennot loppuravit sekä venyttelyt. Pesun jälkeen laitoin savet lannealueelle sekä gluteusten(pakaralihakset, lautaset) päälle. Tämän jälkeen ridasinkin vielä 3 heppaa ja hieroin yhden, huhhu!

Toiseen päivään olin jo tosi tyytyväinen, vaikka laukat olivatkin huonommat. Ratsastin itse mielestäni paremmin ja istunta oli parempi.


Tässä ensimmäiseltä päivältä ravipätkää, volttityöskentelyä.





Ja myöskin ensimmäiseltä päivältä, laukkatyöskentelyä.







Videoista huomaa miten vaikea on istua suorassa, ja tästä syytän kyllä satulaa! :D Videoissa etukaaren alla on tosiaan vielä se koroke, joka taas vie minut istumaan satulan takaosaan, jolloin yläkroppa on vaikea pitää suorassa. Nyt kun Fiina on kasvanut ja leventynyt, otin korokkeen pois ja se helpottikin huomattavasti.

Olen aika tyytyväinen miten olen saanut Fiinan ratsastettua aika pitkään muotoon, pitkälle kaulalle. Aluksihan se meinasi olla kaula lyhyenä ja niska rullalla. Tästä tietysti sitten lähdetään kokoamaan, mutta kun Fiinakin on pitkärunkoinen ja -kaulainen, tulee sen saada liikkua pitkällä kaulalla, eikä sidottuna. Takaosa on aika pikkuruinen vielä, mutta on sekin pyöristynyt jo.
 Huomenna tulee taas  Fanny ja Maja, jeee!

Sitten muihin juttuihin. En päässyt kouluun, sain kyllä onneksi jonkunlaisen työpaikan, mutta ei mitään kehuttavaa. Kariutunut "parisuhde" ja täydelliseksi kusipääksi paljastunut ihminen oli viimeinen niitti, joten nyt paljastan täälläkin:

Aion lähteä reissuun. Kysyin Jennyltä, olisiko hänellä paikkaa mihin voisin lähteä. Hän sanoi ilmottavansa ensi viikolla pääsisinkö hänen luokseen Etelä-Saksaan vai minne. Kuinka pitkäksi aikaa? Sitä en vielä tiedä. Ehkä kuukaudeksi, ehkä vuosiksi. Hevosen kanssa vai ilman? Toivottavasti hevosen kanssa.

Viihdyn tosi hyvin Lahdessa, ja tietysti tulen kaipaamaan kavereita ja kaikkia, mutta nyt on vaan pakko vaihtaa maisemaa ja kokeilla uusia juttuja. Ja jossen nyt lähde, en lähde enää ikinä. 









no eihän se osaa poseerata

Jännityksellä odotetaan :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti