Ei oo taas helppoa ollut meillä, hohhoijaa. Fiina on kehittynyt ihan hirveästi, se liikkuu aivan eri tavalla ja oon siltä osin tosi tyytyväinen. Mutta se on myös ihan skitso muista hevosista taas. Se on ihan mahdoton jos se pääsee siihen tilaan että se kyttää muita, jolloin se saattaa yhtäkkiä pelästyä kaikkea ihan pientäkin. Pari viikkoa sitten jopa tipuin siltä, kun se yhtäkkiä loikkas ylös, sivulle ja eteen. Sen jälkeen ajattelin että nyt tää touhu saa luvan loppua, ja oon alkanut ratsastaa sitä paljon intensiivisemmin. Sen sisäkorva tulee olla _joka hetki_ muhun päin kääntyneenä, jolloin se kuuntelee mua. Joudun välillä ratsastamaan sitä vähän "kovemmin", varsinkin jos on muita hevosia, mutta nyt on ihan turvallisuudesta kysymys ja se saa luvan opetella olemaan kuulolla. Näin ollaan pystytty menemään jopa muidenkin hevosten kanssa, mutta ei ole vielä helppoa kyllä. Olen myös pitänyt nyt aina gramaaneja, koska silloin kun se saa slaagit, se nostaa pään niin ylös ja niin nopeasti että siinä on oma naamakin vaarassa. Mulla on kuitenkin sellanen kumiosa niissä, että ne ei ole niin "ehdottomat" ja tietysti niillä täytyy osata ratsastaa oikein, jonka kuitenkin uskon osaavani kun Saksassakin valmennuksissa aina niillä mentiin.
Eli nyt olen pyrkinyt pitämään ratsastuskerrat "kriisittöminä", eli jos joku toinen on maneesissa, hyppään heti selkään ja aloitan heti työskentelyn, jolloin se ei saa aikaa ruveta skitsoilemaan. Tällöin pidän treeniajan lyhyempänä, kun ei se jaksa kovin pitkään keskittyä näin, ilman kunnon taukoja. Jos saan sen pidettyä koko ratsastuksen ajan hyvänä, ollaan jääty vielä maneesin keskelle katsomaan kun muut hevoset juoksevat, eikä se ole saanut mitään kohtauksia. Mielästäni tämä on ollut toimiva tapa. Tietenkin menee aikaa että se oppii tästä kokonaan pois (tai tuskin koskaan _kokonaan_). Oma teoriani on se, että en ole itse ollut tarpeeksi vahva johtaja sille. Se on oikeasti aika kova johtajatamma, joka tarvitsee sitä itseään vahvemman mutta tietysti oikeudenmukaisen johtajan.
|
valopää |
Silloin kun ollaan päästy treenaamaan ihan yksin, ollaan ruvettu tekemään avoja ja sulkuja käynnissä, raviväistöjä ja vastalaukkaa. Vastalaukkaharjoitukset olen aloittanut täyskaarto-harjoituksilla, jotka ovat toimineet hyvin. Olen jatkanut vastalaukassa vasta muutamia askelia, mutta en usko että se tulee olemaan kovin vaikeaa kun Fiinalla on luonnostaan niin hyvä laukka. Oikeassa kierroksessa (vasemmalle oikeaa laukkaa) on ollut ehkä hieman vaikeampaa, mutta aloitetaan ihan pikkuhiljaa.
Väistöt menee oikeastaan tosi hyvin käynnissä ja ravissa, paitsi oikealle. En tiedä johtuuko se siitä, ettei se saa vietyä oikeaa takajalkaa tarpeeksi sivulle, vai eikö vasen pysy perässä.. Musta vähän tuntuu että se on se oikea, joka on ollut vasemman laukankin yhteydessä se heikompi ja jota on pliistrattu. Oikealle vahvistetaan siis vielä käynnissä. Käynnissä se väistää todella hienosti ihan suoraan sivulle, tätä teen oikeastaan vain venyttelyharjoituksena pitkässä muodossa. Sulkua ollaan myös vähän käynnissä kokeiltu, ihan hyvältä näyttää.
Fiinan perusvinous on oikea lapa ulkona, takapää vasemmalla. Tätä olen lähtenyt työstämään vastataivutuksilla, lähinnä siis vasemmassa kierroksessa, mutta tasapuolisuuden vuoksi myös oikeassakin kierroksessa. Vastataivutuksessahan idea on taivuttaa hevosta ympyrällä väärään suuntaan, eli ulospäin, jolloin se liikkuu vähän sulkumaisessa asennossa. Tällä harjoituksella olen hyvin saanut suoristettua sitä, ja se on alkanut liikkumaan paremmin ja suorempana.
Nyt juhannuksen Fiina on ollut rokotuslomalla, ihan vaan tarhaillut 3 päivää, huomenna varmaan vähän selkään jo. Ensi viikolla pitäisi tulla myös Fanny, ja heti maanantaina täytyy soittaa kengittäjälle. Nyt taisin saada myös vanhan satulan myytyä, joten aion ostaa Fiinalle
Cavalorin Muscle Forcea , jonka pitäisi olla ihan huipputuote lihasmassan kasvatukseen.
Tässä "ennen ja jälkeen" kuvaa Fiinasta:
|
Oikealla Fiina 2012 kesäkuussa juuri tulleena, ei ratsutettuna. Vasemmalla Saksassa lokakuu 2013 |
Tässä video jossa koitan saada Fiinaa hakemaan vähän "leijuravia", vähän niiaamaan takaosalle, lyhyillä siirtymisillä. En kiinnitä huomiota niinkään muotoon (menee tosi helposti niskasta rullalle) , vaan siihen että se ottaisi vähän enemmän takajalkoja alle. Tahtikaan ei meinaa säilyä, mutta ideana onkin vain treenata ottamaan takajalkoja vähän alle. Yhdessä kohdassa näkyy kun sitä inhottaa kun vaikeata, mutta tätä emme teekään usein.